top of page

    Johanneksen kirkko 

 

Johanneksen kirkkoa määrittää sama fiiniys kuin Richardinkadun kirjastoakin. Etelä-Helsinki on kummallinen alue, jossa puistojen penkitkin ovat kauniimpia kuin muualla. Siksi ne on otettava omiksi.

Kirkon ulkopuolella Topeliuksen patsas hänen lukiessaan lapsille. Sitä voidaan pitää myös lapsille lukemisen juhlistuksena ylipäätään, sen kuinka lapsi otetaan yhteiseen mielikuvitukseen osalliseksi. 

Äitini, kuten jo hänen isoäitinsä hänelle, luki minulle Topeliusta lapsena.

 

   Äiti

 

Äiti, sinulta perin kieleni, kaipuuni

kosketukseni, rakkauteni

ne ensimmäiset sävelet jotka yhä soivat

turvan valtavasta kädestäsi nukahtaessa 

 

Kaikki syntisi ovat anteeksiannetut 

kiireisten päivien ajattelemattomuudet 

vanhat haavat jotka lienet perinyt niiltä 

jotka ovat tulleet sinua ennen 

 

Koska meillä on paljon enemmän

miljoonien äänien kuoro

maailmankaikkeuden reunoilta saakka, 

hyvin lähellä

 

 Rakkaus.

bottom of page