Tokoinranta

​

Picknickpaikka Töölönlahden puistossa. Niiden puiden siimeksessä, jotka näyttävät viideltä neitokaiselta jotka on muutettu lumouksesta puiksi kesken tanssinsa. 

​

​

   Kirjailijaliitto  

 

Akateemikoita, hakoteemikoita  

 aina ovat herrakerhot osanneet valmistaa  

leveitä tuoleja ja hassuja hattuja  

 sekä viljellä pompöösejä puheenparsia 

 kyldyyrin puutarhoissa 

 

Liittoja, keittoja joissa  

 ripaus korruptiota, toinen narsismia 

jatkuva pelko että jos ei ole myötäkarvaan  

ei joskus pääsekään huoneeseen 

  jossa puvut kättelevät ja kiittelevät toisiaan 

 

Akateemikoita, hakoteemikoita  

 joiden kehoista tanssi on karissut luupölyksi  

jota he kirjoittavat toisten olkapäille  

kun kirjallisuus voi 

 elää vapaana ja kaikkialla  

huoneissa, metsissä ja seinillä kuin  

 elämän loistava geometria  

jonka ymmärtää vasta kun katsoo  

kukkia, lehtisarjoja, yrttejä  

   Töölönlahden hopeapajuja 

 

Valaistuneet rannat 

joilla on niin paljon vanhojen päivien

   verta ja kukkia etteivät 

tapahtumat enää jätä varjoaan

kauniit paikat vain ovat

   monet aina olleet.

 

Kaikki tulet sammuvat joskus

   jää vain kirkas, sininen ilma,

elementtien tanssi.

    

   Yhtä hyvin voi kuitenkin sanoa 

että aina ne sytytetään uudelleen.